“And I’m on my knees looking for the answer,
Are we human or are we dancer?”
Human – The Killers
Aloitin valokuvauksen 15 vuotiaana. Kesätöistä tienaamillani rahoilla ostin ensimmäisen kamerani, Canon Powershot S2IS:n. Sitä ennen kosketukseni kameroihin olivat satunnaisia kokeiluja veljeni järjestelmäkameralla joka jätti minuun lähtemättömän vaikutuksen. Pystyin tallentamaan valokuviin sisäistä maailmaani. Aloittaessani valokuvausharrastuksen en olisi ikinä voinut kuvitella mihin se minut lopulta vie.
Lukion ensimmäisellä luokalla, 16 vuotiaana perustin oman Foto-Junes -yritykseni. Yle Lappi teki minusta jutunkin verkkoon ja telkkariin. Yrityksen pointtina oli rahoittaa valokuvausharrastustani ja kerätä kokemusta hääkuvaksesta.
Otin oppia kovasti huippuvalokuvaajist maailmalla, joista esimerkkinä Zack Arias, Jasmine Star, Chase Jarvis, Marianne Taylor sekä Vincent Laforet. Ihannoin heitä koska he olivat toimialallan pystyneet hyödyntämään tiedon jakamisen skaalautumisen edun jonka internet blogeineen toi.
Kun valmistuin ylioppilaaksi luokiosta, muutin heti Jyväskylään tekemään koulukuvauksia. Koulukuvauksissa Seppälän Koulukuvilla ja Kuvamuistolla menikin kolme syksyä, muun ajan kuvasin hääkuvauksia. Tein kovasti töitä ja olin elämäni huonoimmassa kunnossa järkyttävän työmäärän vuoksi.
Valokuvauksesta tuli pian täysipäiväinen työ, kuvasin liki 40 hääkuvausta vuodessa, kuljin messuilla, reissasin paljon ja käsittelin kaikki vapaa-ajat kuvia. Muistan monta kertaa nukahtaneeni näppäimistölle kuvankäsitellessäni. Opin paljon työnteosta, sissimarkkinoinnista sekä oman hyvinvoinnin ylläpidosta.
Kuvasin aktiivisesti työkseni seitsemän vuotta: satoja häitä ympäri Suomen, kymmeniä tuhansia ihmisiä ja lukemattomia tapahtumia. Valokuvaus imi minusta kaikki mehut. Aloin toivoa yksittäisiä päiviä, jolloin saisin olla kuvaamatta.
Olin oppinut vihaamaan valokuvaamista.
Valokuvaaminen oli rakas harrastukseni ja menetin tämän harrastuksen työlle. Unohdin pitää itsestäni huolta ja halusin muutosta, siirryin myyntityöhön. Jätin valokuvauksen vuosiksi ja kamerat jäivät pölyttymään hyllyyn.
Minulla oli ammattikalusto hyllyssä kaiken kaikkiaan viisi vuotta eikä ollut aikomustakaan koskea siihen. Ajatus valokuvauksesta kiusasi minua vuosia mutta en jaksanut elvyttää vanhaa harrastusta. Ihmiset jotka ovat menneet yli jonkun asian kanssa, tietävät mistä puhun.
Asiat johtivat lopulta siihen etenin myyntityössä aina burn-outiin asti. Paloin loppuun moninaisten syiden vuoksi.
Joillekin burn-out on kirous, minulle se oli siunaus. Vaikka menetin osan kyvystäni haastaa itseäni kongnitiivisesti äärirajoille asti, sain burn-outilta silmät nähdä elämässä tärkeimmän – elämän. Arvot kirkastuivat ja tein päätöksen muuttaa arvot sanoina teoiksi. Muutimme Ruotsista ensin Helsinkiin josta 2021 keväällä Rovaniemelle.
“Elää sinun pitää, ja tajuta se että sinä elät” – A. Hellaakoski.
Olen kotoisin Rovaniemeltä enkä voisi olla enää onnellisempi.
Olen tehnyt päätöksen että en enää aio menettää rakasta harrastustani työlle. Jos olet ammattivalokuvaajana kyynistymässä työtäsi kohtaan, niin hälytyskellot pitäisi päässäsi soida.
Kun intosi valokuvata häviää, menee intohimon mukana myös tulot. Tämä on valtava riski joka sisältyy freelancereiden sekä yksinyrittäjien arkeen jatkuvasti.
Kerkesin Helsingissä asuessa myydä kaiken kalustoni ja 2022 keväällä hankin kamerat uudestaan.
Tarvitsen nykyisessä työssäni striimaukseen sekä koulutusvideotuotantoon studiokalustoa ja ajattelin että samaa kameraa voisin hyödyntää luontokuvauksessa.
Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti. Valokuvaus on minulle keino avata sisäistä maailmaani sinulle.
Olen yrittäjänä digimarkkinointia ja myynnin kehitystä tekevässä yrityksessä nimeltä Resaco. Päätoimipaikka on Rovaniemellä mutta teemme töitä täysin etänä. Resacolla teemme töitä täysin etänä ja oma arvomaailmani on vaikuttanut paljon siihen minkälaisen johtamismallin ja arjen yritykseeni haluan rakentaa ja ylläpitää.
Työni vastapainoksi vapaa-ajalla kuljen perheeni kanssa retkeillen luonnossa niin paljon kuin mahdollista.
Tavoitteenani on kuljettaa kameraa mukana niin paljon kuin mahdollista.